Tuloslaskelma (P&L) selitettynä

Tuloslaskelma (profit and loss statement, P&L, tuloksen muodostuminen) esittää yrityksen taloudellisen suoriutumisen tietytiä ajanjaksona: mitä yritys ansaitsi, mitä resursseja ansaitsemiseen kului ja mitä jäi jäljelle. Siinä missä tase on tiettynä päivänä otettu valokuva, tuloslaskelma on kahden valokuvan välinen filminauha.

Tämä ero on koko asian ydin. Tase kertoo, että yrityksellä on 6 200 euroa käteistä; tuloslaskelma kertoo, oliko sen tuottanut tilikausi hyvä vai huono.

Mitä tuloslaskelma todellisuudessa sisältää

Vain kahden tyyppisiä rivejä ja ei mitään muuta:

• Tuotot - tilikauden aikana ansaitut myyntitulot: myydyt tavarat, toimitetut palvelut sekä satunnaiset erät, kuten saadut korot.
• Kulut - tilikauden aikana kulutetut resurssit: myytyjen tuotteiden hankintamenot, palkat, vuokrat, poistot, korot ja verot.

Molemmat ovat jaksotustilejä (luokat 5 ja 6 Suomen tilikartassa). Ne nollataan jokaisen tilikauden alussa, kertyvät tilikauden aikana ja siirretään tilikauden päättyessä tilinpäätöskirjauksilla omaan pääomaan. Siksi tuloslaskelma ei sellaisenaan näy taseessa – ainoastaan sen alarivi eli tilikauden tulos osana omaa pääomaa (katso voittovarat).

Olennaista on, että tuotot ja kulut kirjataan silloin, kun ne ovat syntyneet, ei rahan liikkumisen mukaan. Joulukuussa annettu lasku on joulukuun tuottoa, vaikka se maksettaisiin helmikuussa; joulukuun palkka on joulukuun kulu, vaikka se maksettaisiin tammikuussa. Tätä kutsutaan suoriteperusteisuudeksi, ja se tekee tuloslaskelmasta vertailukelpoisen kaudesta toiseen – katso jaksotuskirjaukset nähdäksesi, miten katkaisupäivä varmistetaan.

Käytännön esimerkki

Pieni EU-alueella toimiva palvelu- ja kaupan alan yritys, täysi tilikausi, euroissa:

	Summa
Liikevaihto	180 000
Valmistuksen tai myynnin kulut	−104 000
Bruttokate	76 000
Myynnin ja markkinoinnin kulut	−21 000
Hallintokulut	−43 800
Liikevoitto	11 200
Liiketoiminnan muut tuotot	900
Liiketoiminnan muut kulut	−300
Rahoitustuotot	100
Rahoituskulut (lainakorot)	−700
Tulos ennen veroja	11 200
Tuloverot	−1 800
Tilikauden tulos	9 400

Tuloslaskelmaa kannattaa lukea supistuvana suppilona: 180 000 euroa tuli yläkautta sisään, kolme kulukerrosta poistettiin, 9 400 euroa tuli alhaalta ulos. Jokainen välisumma vastaa eri kysymykseen, minkä vuoksi kaikki kolme ovat olemassa – eroja käsitellään tarkemmin artikkelissa Bruttokate vs. liikevoitto vs. nettotulos.

Huomaa, mitä verorivi ei ole: 17 prosenttia summasta 11 200 olisi 1 904. Vero lasketaan verotettavasta tuloksesta, joka poikkeaa kirjanpidollisesta tuloksesta verottamattomien kulujen, vähennysten ja ajoituserojen vuoksi. Olisi suuri yllätys, jos nämä kaksi lukua täsmäisivät täysin.

Rivi riviltä

Liikevaihto on se summa, jonka yritys on laskuttanut varsinaisesta toiminnastaan ilman arvonlisäveroa ja myyntihyvityksiä. Arvonlisävero ei näy tuloslaskelmassa lainkaan – se kerätään valtion lukuun ja se on taseessa velkana.

Myytyjen suoritteiden kulut ovat niiden tiettyjen tuotteiden ja palveluiden hankintamenot, jotka ovat tuottaneet tämän kauden liikevaihdon: myytyjen tavaroiden hankinta- tai tuotantokustannukset (katso FIFO ja varaston arvostus siitä, miten nämä kustannukset mitataan), suorat palkat ja suorat tuotannon yleiskulut. Osuvuus on tässä keskeistä: varastoon ostettu, mutta vielä myymätön tavara on omaisuuserä, ei kulu.

Myynti- ja hallintokulut ovat ajanjaksoon sidottuja kiinteitä kuluja – ne liittyvät kalenteriin sen sijaan, että ne kohdistuisivat myytyihin yksiköihin. Palkat, vuokrat, ohjelmistot, markkinointi, poistot ja asiantuntijapalkkiot.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut kattavat asiat, jotka kuuluvat yritykselle, mutta eivät sen ydinliiketoimintaan: käytetyn ajoneuvon myyntivoitto, luottotappion kirjaus tai myyntisaamisten kurssiero.

Rahoitustuotot ja -kulut ovat rahoituksen kustannukset ja tuotot: maksetut lainakorot ja saadut korot talletuksista. Ne on erotettu tahallaan, jotta lukija näkee liiketoiminnan tuloksen ilman yrityksen rahoitusrakenteen vaikutuksia.

Tuloverot ovat tilikauden verorasitus. Suomessa yhteisöverokanta on 20 %, mutta vero lasketaan veropohjan eikä kirjanpidollisen tuloksen perusteella.

Esitystavat: kululajieettinen vai toiminnallinen

Yllä oleva esimerkki on esitetty toiminnallisesti (kulut ryhmiteltyinä niiden käyttötarkoituksen mukaan: myytyjen suoritteiden kulut, myynti, hallinto). Vaihtoehtona on kululajipohjainen esitystapa (kulut ryhmiteltyinä sen mukaan, mitä ne ovat: raaka-aineet, henkilöstökulut, poistot, muut kulut). EU:n tilinpäätösdirektiivi (2013/34/EU) sallii molemmat, ja kansallinen lainsäädäntö määrää, mitä esitystapoja yritys saa käyttää kokoluokkansa puitteissa.

Toiminnallinen esitystapa on hyödyllisempi johdolle (se antaa bruttokatteen); kululajipohjainen on helpompi tuottaa (se vastaa suoraan kulutilejä ilman kohdennuksia). Kumpikaan tapa ei muuta alariviä.

Miten tuloslaskelma muodostuu

Mitään tuloslaskelman tietoa ei syötetä suoraan. Jokainen rivi on tuotto- ja kulutilille tehtyjen kirjausten summa, jotka tulevat automaattisesti asiakirjoista: myyntilaskun luominen kreditoi myyntiä, ostolaskun kirjaaminen debitoi kulua, palkanlaskenta debitoi palkkakulua, ja tuloutusmoottori siirtää siirtovelkoihin kirjattuja tuottoja liikevaihdoksi sitä mukaa kuin niitä ansaitaan.

Nordletissa rajapintakutsu POST /v1/reports/financial-statements { fromDate, toDate, category } palauttaa tuloslaskelman yhdessä taseen kanssa yrityksen kokoluokalle soveltuvassa muodossa. Yllä olevat välisummat lasketaan yhdistelemällä tililuokat: liikevaihto tiliryhmästä 50, myytyjen suoritteiden kulut ryhmästä 60, myyntikulut ryhmästä 61, hallintokulut ryhmästä 62, rahoituserät ryhmistä 53/58 ja 68 sekä tulovero ryhmästä 69. Koska yhdistely perustuu tilikoodeihin, voimakkaasti räätälöityä tilikarttaa kannattaa tarkistaa kerran tuloslaskelmaa vasten ennen sen käyttämistä päätöksenteossa.

Jos sama tuloslaskelma halutaan tuottaa yritysryhmälle, konsernitilinpäätöksen opas kattaa konserniyhtiöiden tuloslaskelmien yhdistämisen valuuttamuunnoksineen ja sisäisten erien eliminointeineen.

Oikeaoppinen lukeminen

• Vertaa kausia, älä koskaan pelkkää yksittäistä saraketta. Yksi tuloslaskelma ei kerro lähes mitään; saman tuloslaskelman vertaaminen viime vuoteen kertoo tarinan. Jos liikevaihto kasvaa 8 prosenttia ja myytyjen suoritteiden kulut 15 prosenttia, kyseessä on kateongelma, jota mikään yksittäinen absoluuttinen luku ei paljasta.
• Seuraa katetuportaita. Esimerkissä bruttokate on 42,2 %, liikevoitto 6,2 % ja nettotulos 5,2 %. Se, mikä kate on muuttunut, kertoo diagnoosin: bruttokate viittaa hinnoitteluun tai tuotantokustannuksiin, liikevoitto yleiskuluihin ja nettotulos rahoitukseen tai veroihin.
• Tulos ei ole käteistä. Esimerkkiyritys ansaitsi 9 400 euroa ja sen pankkitili kasvoi 1 300 eurolla. Molemmat väittämät pitävät paikkansa. Näiden kahden välinen täsmäytys löytyy rahavirtalaskelmasta.
• Tarkista hännät. Suuret "muut" saldot tarkoittavat yleensä sitä, että jokin asia on kirjattu paikkaan, jossa kenenkään ei ole tarvinnut perustella sitä.

FAQ

Mitä eroa on tuloslaskelmalla ja taseella?

Tuloslaskelma kattaa tietyn ajanjakson ja kuvaa tulosta – tuotot miinus kulut. Tase kuvaa tiettyä ajankohtaa ja esittää taloudellisen aseman – varat, velat ja oman pääoman. Ne yhdistyvät yhdessä pisteessä: kauden tilikauden tulos lisätään taseessa omaan pääomaan.

Onko tuloslaskelma sama asia kuin tuloslaskelma englanninkielisillä termeillä (profit and loss statement)?

Kyllä. "Income statement", "profit and loss statement", "P&L" ja "statement of profit or loss" tarkoittavat kaikki samaa laskelmaa; käytäntö vaihtelee maittain ja standardiston mukaan, ei sisällön vuoksi.

Sisältääkö tuloslaskelman liikevaihto arvonlisäveron?

Ei. Liikevaihto ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa. Asiakkailta veloitettu arvonlisävero ei ole koskaan tuottoa – se kerätään valtiolle ja se näkyy taseessa velkana, kun tilitetään eteenpäin.

Miksi nettotulos ei vastaa pankkisaldon kasvua?

Koska tulos mitataan suoriteperusteisesti eikä kassaperusteisesti. Maksamattomat asiakaslaskut kasvattavat tulosta nostamatta kassaa, varasto-ostot kuluttavat kassaa pienentämättä tulosta ja poistot pienentävät tulosta koskematta kassaan. Rahavirtalaskelma on olemassa nimenomaan näiden kahden täsmäyttämiseksi.

Mikä on hyvä liikevoittomarginaali?

Yleispätevää lukua ei ole – ruokakauppaketjua ja ohjelmistoyritystä on turha verrata keskenään. Hyödyllisiä vertailukohtia ovat yrityksen omat aiemmat kaudet ja suorat kilpailijat samalla alalla; vakaa tai paraneva kate on paljon tärkeämpi kuin sen absoluuttinen taso.