Mikä on lasku? EU:n arvonlisäverolain vaatimat pakolliset tiedot

Lasku ei ole mikään maksupyyntö. Se on asiakirja, jonka sisällöstä säädetään laissa, koska se suorittaa kaksi verojärjestelmän kannalta kriittistä tehtävää: se vahvistaa myyjän arvonlisäverovastuun ja toimii tositteena, jonka perusteella asiakas vähentää saman arvonlisäveron. Jos sisältö on virheellinen, ketjun toinen pää katkeaa, minkä vuoksi "puuttuva kenttä" ei ole pelkkä muotovirhe.

EU:ssa vaadittu sisältö on yhdenmukaistettu. Direktiivin 2006/112/EY (arvonlisäverodirektiivi) 226 artiklassa luetellaan vaadittavat tiedot tarkoituksellisen tyhjentävästi: ”arvonlisäverotusta varten vaaditaan ainoastaan seuraavat tiedot”.

Pakolliset tiedot

226 artiklassa luetellaan 15 numeroitua kohtaa sekä kolme vuonna lisättyä kirjainkohtaa, eli yhteensä 18 kohtaa:

Kohta	Mitä laskussa on oltava
1	Antopäivä
2	Juokseva tunniste, joka perustuu yhteen tai useampaan sarjaan ja yksilöi laskun yksiselitteisesti
3	Myyjän arvonlisäverotunniste
4	Asiakkaan arvonlisäverotunniste, jos asiakas on velvollinen maksamaan veron tai kyseessä on 138 artiklan mukainen yhteisömyynti
5	Sekä myyjän että asiakkaan täydellinen nimi ja osoite
6	Toimitettujen tavaroiden määrä ja luonne tai suoritettujen palvelujen laajuus ja luonne
7	Toimituspäivä (tai ennakkomaksun maksupäivä), jos se poikkeaa antopäivästä ja on määritettävissä
7a	Maininta ”Käteisalv” tai vastaava kansallinen maininta, jos myyjä soveltaa kyseistä menettelyä
8	Verokannoittain tai vapautuksittain eritelty veron peruste, yksikköhinta ilman arvonlisäveroa sekä mahdolliset alennukset, joita ei ole otettu huomioon yksikköhinnassa
9	Sovellettava arvonlisäverokanta
10	Maksettava arvonlisäveron määrä
10a	Maininta ”Itse laskutus”, jos laskun antaa asiakas myyjän sijasta
11	Verottoman myynnin osalta viittaus sovellettavaan yhteisön tai kansallisen lainsäädännön säännökseen taikka muu maininta siitä, että myynti on veroton
11a	Maininta ”Käännetty verovelvollisuus”, jos asiakas on velvollinen maksamaan veron
12	Uuden kuljetusvälineen osalta sen yksilöivät tiedot
13	Maininta ”Voittomarginaalijärjestely – matkatoimistot”, jos kyseistä järjestelyä sovelletaan
14	Maininta ”Voittomarginaalijärjestely – käytetyt tavarat”, ”– taideesineet” tai ”– keräilyesineet ja antiikkiesineet” tapauksen mukaan
15	Jos verosta on vastuussa veroedustaja, tämän arvonlisäverotunniste, nimi ja osoite

Käytännössä kolme niihin liittyvää sääntöä on otettava huomioon. Myyjä, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa verotuksen jäsenvaltiossa ja joka myy tavaroita tai palveluja käännetyn verovelvollisuuden alaisena, voi jättää pois kohdat 8, 9 ja 10 ja kuvata veron perusteen sen sijaan määrän ja lanun perusteella (artikkeli 226a). Jäsenvaltiot voivat vaatia asiakkaan arvonlisäverotunnistetta myös muissa kuin kohdassa 4 tarkoitetuissa tilanteissa (artikkeli 227). Lisäksi summat voidaan ilmoittaa missä tahansa valuutassa, edellyttäen, että maksettava arvonlisäveron määrä ilmoitetaan myös sen jäsenvaltion kansallisella valuutassa, jossa vero on maksettava (artikkeli 230).

Tarkat sanamuodot

Kohdat 7a, 10a, 11a, 13 ja 14 edellyttävät kirjaimellisia mainintoja - itse sanoja, ei niiden kiertoilmaisuja. Laskut hylätään tarkastuksissa useimmiten juuri tästä syystä, sillä "alv käännetty verovelvollisuutena 196 artiklan nojalla" ei ole direktiivissä mainittu sanamuoto.

Kansallinen lainsäädäntö määrittää näiden mainintojen kielen. Esimerkiksi Liettuan arvonlisäverolain 80 artikla vastaa suoraan direktiivin 226 artiklaa ja määrää käytettävät liettuankieliset ilmaisut: „Atvirkštinis apmokestinimus“ (käännetty verovelvollisuus), „Pinigų apskaitos sistema“ (suoriteperusteinen kirjanpito / käteisalv) ja „Sąskaitų faktūrų išsirašymas“ (itse laskutus).

Kohdan 11 verottomuusviittaus on joustavin. Se tarjoaa kolme vaihtoehtoa: viittaus direktiiviin, viittaus kansalliseen säännökseen tai mikä tahansa muu viittaus, joka osoittaa myynnin olevan veroton. Komission selittävät huomautukset vahvistavat, että pelkkä sana ”Veroton” riittää. Ne ratkaisevat myös yleisen päällekkäisyystilanteen: jos myyntiin sovelletaan sekä verottomuutta että käännettyä verovelvollisuutta, pelkkä ”Käännetty verovelvollisuus” -maininta riittää.

Milloin lasku on annettava

Artiklassa 220 säädetään siitä, mitkä myyntitapahtumat edellyttävät laskua: myynti toiselle elinkeinonharjoittajalle tai oikeuskelpoiselle muulle kuin elinkeinonharjoittajalle, etämyynti, 138 artiklan mukainen yhteisömyynti sekä ennakkomaksut. Artiklan 135 kohdan 1 alakohdan a–g alakohdan nojakuudella verottomat rahoitus- ja vakuutuspalvelut eivät vaadi laskua.

Artikla 222 yhdenmukaistaa määräajan tarkalleen kahdelle luokalle:

Tavaraa koskevasta yhteisömyynnistä (artikkeli 138) ja sellaisista rajat ylittävistä palveluista, joiden osalta asiakas on verovelvollinen (artikkeli 196), lasku on annettava viimeistään sen kuukautta seuraavan kuukauden viidentenätoista päivänä, jonka aikana verollinen tapahtuma toteutui.

Kaikkien muiden osalta jäsenvaltiot asettavat omat määräaikansa. Tämä epäsymmetria yllättää usein: kansalliselle laskulle ei ole EU:n laajuista määräaikaa.

Yksinkertaistetut laskut

Kaikki 18 tietoa eivät ole pakollisia jokaisella laskulla. Artiklan 220a mukaan jäsenvaltioiden on sallittava yksinkertaistettu lasku, jos:

• laskun summa ei ole suurempi kuin 100 euroa (tai sen vastine kansallisessa valuutassa);
• asiakirja oikaisee aiempaa laskua (artiklan 219 mukainen asiakirja eli hyvityslasku); tai
• myyjä käyttää pienten yritysten vapautusjärjestelmää artiklan 284 mukaisesti, mikä on pk-yritysten alv-järjestelmädirektiivillä lisätty ja 1. tammikuuta 2025 alkaen sovellettava tapaus.

Artiklan 238 mukaan jäsenvaltiot voivat lisäksi sallia yksinkertaistamisen alv-komiteaa kuultuaan, jos summa on yli 100 euroa, mutta enintään 400 euroa, tai jos kauppatavat tekevät täysimääräisen noudattamisen poikkeuksellisen vaikeaksi. Se, onko 400 euron raja käytössä, riippuu siis maasta.

Yksinkertaistetussa laskussa on artiklan 226b mukaan oltava vähintään seuraavat tiedot: antopäivä, myyjän tunnistetiedot, tavaroiden tai palvelujen tyypin tunnistetiedot, maksettava arvonlisäveron määrä tai tiedot sen laskemiseksi sekä oikaisevan asiakirjan osalta yksiselitteinen viittaus alkuperäiseen laskuun ja muutettaviin tietoihin.

Kaksi tärkeää rajoitusta. Yksinkertaistamista ei koskaan voi käyttää etämyynnissä, verottomissa tavaroiden yhteisömyynneissä tai sellaisten ulkomaisten myyjien rajat ylittävissä käännetyn verovelvollisuuden myynneissä, joilla ei ole kiinteää toimipaikkaa, eli juuri niissä rajat ylittävissä tilanteissa, joissa lasku hoitaa verohallinnon tehtäviä. Jäsenvaltiot eivät myöskään saa vaatia enemmän kuin artiklat 226, 227 ja 230 sallivat.

Mitä ViDA muuttaa

Neuvoston direktiivi (EU) 2025/516, eli "Arvonlisävero digitaalisella aikakaudella" (VAT in the Digital Age, ViDA) -paketti, joka tuli voimaan 14. huhtikuuta 2025, kirjoittaa suuren osan tästä uusiksi, pääasiassa alkaen 1. heinäkuuta 2030:

• Kaksi uutta tietoa 226 artiklaan. Kohta 16: oikaisulaskussa on oltava korjattavan laskun juokseva numero. Kohta 17: myyjän pankkitilinumerot tai virtuaalitilinumerot tai muut tunnisteet, jotka yksiselitteisesti yksilöivät tilit, joille lasku voidaan maksaa. (Hyväksytty teksti ei tahallisesti käytä sanaa "IBAN", ja komission ehdotuksessa ollut maksupäivävaatimus poistettiin.)
• "Kolmikantakauppa" liittyy käännetyn verovelvollisuuden mainintaan tapauksissa, joissa asiakas on verovelvollinen 197 artiklan nojalla.
• "Sähköinen lasku" kaventuu. Artikla 217 edellyttää jatkossa jäsennettyä sähköistä muotoa, joka mahdollistaa automaattisen käsittelyn. Tavallinen PDF-tiedosto ei enää täytä vaatimuksia, kun taas hybridimuodot (jäsennetty data yhdessä ihmisen luettavan esityksen kanssa) täyttävät.
• Verkkolaskutuksesta tulee oletusmuoto artiklan 218 mukaisesti viitaten verkkolaskutusta koskevaan eurooppalaiseen standardiin direktiivin 2014/55/EU mukaisesti, eikä yritysten välisissä laskuissa enää vaadita asiakkaan hyväksyntää vaatimustenmukaisille laskuille.
• Artiklan 222 määräaika lyhenee 10 päivään verollisen tapahtuman toteutumisesta.
• Yhteenvetoilmoitukset (EC Sales Lists) poistetaan ja korvataan digitaalisella raportoinnilla.

Eräs muutos on jo voissa: 14. huhtikuuta 2025 lähtien jäsenvaltiot voivat määrätä kansallisesta B2B-verkkolaskutuksesta ilman, että niiden tarvitsee pyytää poikkeuslupaa, mikä on kiihdyttänyt kansallisia verkkolaskutuspakotteita.

Miten Nordlet käsittelee asian

Laskut kootaan jäsennetystä datasta pohjan sijaan, joten pakolliset tiedot haetaan suoraan järjestelmän tietueista eikä laskun kirjoittajalta. Yrityksen nimi, y-tunnus ja alv-numero, vastapuolen vastaavat tiedot, asiakirjatyypin mukainen juokseva numerointi, anto- ja eräpäivät, rivikohtainen määrä, kuvaus, yksikköhinta, alv-kanta sekä veron peruste ja arvonlisäveron määrä verokannoittain siirtyvät laskuun ja näytetään PDF-muodossa englanniksi, liettuaksi tai saksaksi.

Laskun ilmoittama arvonlisäverokäsittely määritetään alv-moottorissa, joka ratkaisee, onko kyseessä kotimainen myynti, yhteisömyynti, käännetty verovelvollisuus, veroton myynti vai verotuksen ulkopuolinen myynti – ja siten sen, mitkä 226 artiklan maininnoista soveltuvat. Jäsennetyssä tiedonsiirrossa Peppol BIS 3.0 -tuloste muuntaa samat tiedot EN 16931 -standardin mukaiseen muotoon, josta ViDA tekee oletuksen, ja kansalliset verkkolaskutusmuodot (Italian FatturaPA, Puolan KSeF FA(3), Romanian CIUS-RO UBL) generoidaan samasta lähteestä.

Kaksi rehellistä huomiota. Kirjaimelliset maininnat ohjautuvat laskun alv-menettelyn perusteella, joten väärin asetettu menettely tuottaa teknisesti virheellisen laskun, mikä kannattaa tarkistaa määritettäessä rajat ylittävää myyntiä ensimmäistä kertaa. Yksinkertaistettu laskutus ei myöskään ole erillinen asiakirjatila: laskut voivat aina sisältää täydelliset tiedot, mikä on aina sallittua, koska yksinkertaistaminen on vaihtoehto eikä velvoite.

Aiheeseen liittyvää luettavaa: mitä hyvityslaskussa on oltava ja miksi proforma ei ole lainkaan lasku.

FAQ

Mitkä ovat EU:n arvonlisäverolaskun pakolliset kentät?

Alv-direktiivin 226 artiklassa luetellaan nämä tiedot: antopäivä, yksilöllinen juokseva numero, myyjän alv-numero, tarvittaessa asiakkaan alv-numero, molempien osapuolten nimet ja osoitteet, toimitettujen tuotteiden määrä ja luonne, toimituspäivä, jos se poikkeaa antopäivästä, verokannoittain eritelty veron peruste, alv-kanta, alv:n määrä sekä verottomuuksia, käännettyä verovelvollisuutta, käteisalv-järjestelmää, itse laskutusta ja voittomarginaalijärjestelyjä koskevat erityismaininnat.

Voiko laskun antaa ulkomaan valuutassa?

Kyllä. Artikla 230 sallii minkä tahansa valuutan edellyttäen, että maksettava arvonlisäveron määrä ilmoitetaan myös sen jäsenvaltion kansallisella valuutalla, jossa vero on maksettava, muunnettuna direktiivin vaihtokurssisääntöjen mukaisesti.

Mikä on yksinkertaistettu lasku ja milloin voin käyttää sitä?

Vähennetyt tiedot sisältävä lasku, joka on sallittu enintään 100 euron summille, aiempaa laskua oikaiseville asiakirjoille sekä pk-yritysten vapautusjärjestelmän mukaisille myyjille; jäsenvaltiot voivat nostaa rajan 400 euroon. Sitä ei voi koskaan käyttää etämyynnissä, verottomissa yhteisömyynneissä tai sellaisten ulkomaisten myyjien rajat ylittävissä käännetyn verovelvollisuuden myynneissä, joilla ei ole kiinteää toimipaikkaa.

Onko "Käännetty verovelvollisuus" kirjoitettava täsmälleen oikein?

Kyllä – artiklan 226 kohdan 11a edellyttää kirjaimellista mainintaa, ja kansallinen lainsäädäntö määrittää sen sanamuodon paikallisella kielellä (esimerkiksi liettuaksi: „Atvirkštinis apmokestinimus“). Mekanismin kuvaaminen määrätyn ilmaisun sijaan on virhe, vaikka tarkoitus olisi selvä.

Milloin lasku on annettava?

Tavarahankintojen yhteisömyynnissä ja rajat ylittävissä käännetyn verovelvollisuuden palveluissa verollista tapahtumaa seuraavan kuukauden viidentenätoista päivänä. Muiden myyntien osalta määräaika määritetään kansallisesti. ViDA lyhentää yhdenmukaistetun määräajan 10 päivään verollisen tapahtuman toteutumisesta alkaen 1. heinäkuuta 2030.